maanantai 10. elokuuta 2015

Kesäkuulumisia

Todella pitkän tauon jälkeen täällä taas! Jotenkin ollut niin paljon kaikkea muuta tekemistä, että ihan koko blogi unohtui. Täytyypä yrittää olla vastaisuudessa vähän aktiivisempi taas. En oikeasti edes tiedä, mistä aloittaisin...


Suurilta osin melko perusarkea on elelty. Jos nyt alottaisin kertomaan siitä, että vapun tienoilla kävin Suomessa tapaamassa perhettäni ja ystäviäni. Oli ihana nähdä heitä! Olin reilun viikon, ja sain asustella vanhempieni luona. Vappuaattoa piti tietenkin vähän juhlia kavereiden kanssa, joten kokoonnuimme yhden kaverini luokse. Lähes kaikki läheiset ystäväni olivat siellä. Muutoin se reilu viikko meni sukulaisia tavatessa, kahvitellessa, shoppaillessa ja perheen kanssa ollessa.




Oli hassua ja hieman ehkä katkeransuloista huomata, että tietenkin Suomessa ollessani minulle ehti tulla ikävä poikaystävääni. Aina ikävä sinne, missä en ole. Aina on ikävä jotakuta. Ei siitä tunteesta kai koskaan eroon pääse, mutta on se ajan kanssa vähän helpottanut. Enää ei ole koko ajan mielessä ikävä perhettä ja ystäviä kohtaan. Juttelen myös heidän kaikkien kanssa paljon, melkein päivittäin.



Myös yksi kesän kivoimmista jutuista oli, kun vanhempani tulivat eräänä viikonloppuna käymään täällä Ruotsissa. Aikaa ei ollut kovin montaa päivää, mutta pääsin taas näkemään heitä, mikä oli pääasia. Kävimme eläintarhassa, vierailimme poikaystäväni vanhempien luona ja teimme pienen päiväreissun läheiseen kaupunkiin. Tietysti vanhempani tulivat käymään myös kotonamme, äitini ei ollut vielä koskaan käynyt täällä. 



Kun tuli lähdön aika, haikeus valtasi minut jälleen hetkeksi. Mielessä kävi ajatus, että miksen voi saada kaikkia tärkeitä ihmisiä lähelleni samaan aikaan... Tuntuu, että pitää valita, joko perhe ja ystävät tai poikaystävä. Välillä olen ollut hänelle "kateellinen" siitä, että hänellä on täällä kaikki, ja minulta aina puuttuu jokin. Mutta pikku hiljaa asian kanssa kai oppii elämään, kuten jo sanoin, se helpottuu ajan kanssa.







Kun poikaystävälläni alkoi kesäloma, vietimme lähes kaiken ajan yhdessä, tietysti myös kavereita tavaten. Neljä viikkoa meni hujauksessa, niin ne lomat aina tuntuvat menevän. Viimeisen lomaviikon vietimme Turkissa. Kaverini Suomesta kyseli joskus keväällä, josko haluaisimme lähteä hänen ja poikaystävänsä kanssa reissuun. Ajatus kuulosti mahtavalta! Aloimme katsella yhdessä matkoja, mutta paljoakaan ei enää ollut jäljellä johtuen niin Suomen kuin Ruotsinkin kylmänpuoleisesta kesästä. Varasimme matkat niin, että pääsimme samaan hotelliin samaan aikaan, mikä onnistui lopulta todella hyvin. Jopa lentomme olivat lähes samaan aikaan. 





Turkin matka oli ehdottomasti kesän kohokohta. Oli ihana päästä lämpimään ja aurinkoiseen paikkaan sekä viettää aikaa poikaystäväni ja kaverini kanssa. Kävimme tietysti rannalla ottamassa aurinkoa ja uimassa, shoppailemassa, kiertelemässä lähinähtävyyksiä, ja söimme iltaisin kivoissa ravintoloissa. Viimeisenä iltana halusin mennä rannalle katsomaan auringonlaskua. Se valo on niin pehmeä ja hienonvärinen, että siinä saa otettua tosi kivoja kuvia. 






Saimme myös viettää seurustelumme 2-vuotispäivää Turkissa. Hauska sattuma, sillä Turkissahan me tapasimme ensimmäistä kertaa 2 vuotta sitten, ja siitä alkoi meidän suhteemme. Kävimme romanttisesti syömässä hienossa näköalaravintolassa kahdestaan. Sieltä avautui upea näköala merelle, satamaan ja kaupungin valojen ylle. Tämä matka varmasti säilyy muistoissamme. :)

 

 

 



 Vastikään aloittelin taas työnhakua oikein kunnolla, ja juurikin tänään laittelin muutaman työhakemuksen sinne sun tänne. Lähinnä ajattelin, että olisi kiva saada jotakin oman alan hommia, vaikka minulle kelpaa alkuun oikeastaan mikä tahansa työpaikka. Kahden tunnin päästä yhden hakemuksen laittamisesta, sain sähköpostia, jossa pyydettiin soittamaan. Niinpä sitten sovimme, että menen käymään siellä ylihuomenna! Nopeaa toimintaa. Kyse on siis vanhustenhoidosta, heillä on täällä kova tarve suomenkielen taitoisista työntekijöistä hoiva-alalla. Olen todella innoissani ja jännittynyt!! Nyt kaikki peukut pystyyn :)

torstai 9. huhtikuuta 2015

Kööpenhaminassa - piristystä arkeen

Terveisiä Kööpenhaminasta! Minulle vierailu Kööpenhaminassa ei ollut ensimmäinen kerta, mutta oli kiva pitkästä aikaa taas käydä ihastelemassa paikkoja. Vuosien kuluessa asiat yleensä näkee uusin silmin, ja joka kerta löytää jotakin uutta ja erilaista. Viivyimme vain yhden yön, ja se oli aivan liian vähän, mutta emme ikävä kyllä voineet viipyä tällä kertaa pidempään. Autolla matka kesti nelisen tuntia pysähdyksineen. 

Malmön ja Kööpenhaminan välillä kulkee vuonna 2000 avattu silta, Juutinrauman silta. Se on lähes kahdeksan kilometriä pitkä, ja sillan jälkeinen tunneliosuus tekee tästä silta -ja tunneliyhdistelmästä jopa 16 kilometrin pituisen. Tällaisen rakentaminen ei tietenkään ole ollut ihan halpaa puuhaa, joten sillan käytöstä joutuu maksamaan. Se ei ollutkaan mitään halpaa lystiä!

Hotelli oli onneksi helposti löydettävissä jopa ilman minkäänlaisia navigointilaitteita. Ulkoapäin melko vaatimattoman oloinen hotelli olikin sisältä monin verroin hienompi, hyvin modernin näköinen. Huoneessa ei ollut mitään valittamista. :)



Meidän huoneesta näkymät eivät olleet ehkä maailman hienoimmat, sillä se oli parkkipaikalle ja autotielle päin, mutta kyllä siitä vähän kaupunkia näkyi. 


Hotellin hissistä oli hienot maisemat satamaan päin.



Pian saapumisen jälkeen lähdimme tutustumaan kaupunkiin, tai itse asiassa vain pieneen palaan siitä. Muistin kyseisen paikan jo entuudestaan, ja yhtä hienohan se oli nytkin. Paikka on nimeltään Nyhaven, jossa on taloja, ravintoloita ja pikkuputiikkeja kanaalin varrella. Mukava paikka istuskella, syödä ja ihailla maisemia.








Nämä pari kuvaa ovat Nyhavenin läheisyydestä. Oli jännä huomata, kuinka moni paikallinen pyöräili paikasta toiseen. Pyöräilijöitä ja pyöriä oli oikeasti ihan joka puolella. Heitä varten oli tehty ihan omat pyörätiet ja liikennevalotkin. En tiedä, onko pyöräily muuallakin Tanskassa yhtä suosittua kuin pääkaupungissa. Mutta täytyy sanoa, että hyvä Kööpenhamina! Moni kaupunki voisi ottaa mallia.



Pysähdyimme syömään mukavan oloiseen ravintolaan. Suurin osa ruokalistoista luki tietenkin tanskaksi, joten päätimme vain valita jotakin, minkä ymmärsimme pihviksi. Sieltä saapuikin iso lihapalanen, josta saimme itse leikata siivuja. Ateria oli ihan hyvä, mutta ei kovin ihmeellinen. Hintaa sillä tosin oli senkin edestä.


Loppuilta kului viiniä siemaillen ja jutellen kaikesta laidasta laitaan. Syvälliset keskustelut ovat ihania! Aina voi oppia jotakin uutta toisesta. Tietysti juttelemme joka päivä enemmän ja vähemmän syvällisistä asioista, mutta harvoin samanlaisista asioista kuin nyt. Mahtavan tunnelmallinen päätös mukavalle päivälle. 

Tässä on iltainen näkymä hotellimme huoneen ikkunasta. Kuva ei kerro koko totuutta, sillä omin silmin nähtynä kaupungin valot näyttivät hienommilta kuin kuvassa.


Toisena päivänä päätimme mennä käymään Tivolissa eli Kööpenhaminan huvipuistossa. Ostimme vain sisäänpääsyt, sillä kumpikaan meistä ei ole mikään innokas laitteissa kävijä, ja lisäksi ilma ei ollut edes kauhean lämmin vielä. Oli ihana aurinkoinen päivä kävellä, ihmetellä ja nauttia Tivolin tunnelmasta.






Mahtaisitkohan sinä uskaltaa jompaan kumpaan näistä laitteista? ;D




Kun nälkä yllätti, oli apu lähellä! Valitsimme yhden Tivolin ruokapaikoista, hampurilaispaikan. Hampurilainen oli todella maukas, vaikkei mikään kovin terveellinen vaihtoehto. No, ehkei maailma siihen kaadu. ;)


Poikkesimme vielä tietenkin maistamaan hattaraa ja ostamaan vähän karkkia kojuista. Ostimme tällaiset isot tikkarit (125 grammaa), menee siinä hetki, kun tuon saa syötyä. :D


Sitten suuntasimmekin autolle ja nokka kohti kotia päin. Reissu teki todella hyvää ja toi piristystä arkeen. Harmittelimme tosin, ettemme voineet kauempaa viipyä. Ehkä ensi kerralla sitten. Mutta kaiken kaikkiaan oli todella ihana ja rentouttava matka! Kalliiksi kyllä kävi, mutta kaikki oli sen arvoista ja kokemuksia sekä yhdessäoloa kun ei rahalla voi mitata. :)

Mukavaa torstaita ja viikonlopun odotusta!