keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Nyt se on virallista


Eilen tiistaina vietettiin ruotsinsuomalaisten päivää. Asia kokonaisuudessaan valkeni minulle vasta muutama päivä sitten, kun perehdyin asiaan. Meille ruotsinsuomalaisille on näköjään tehty oikein oma lippukin, joka näyttää olevan Suomen ja Ruotsin lipun melko hassu yhdistelmä.

Nyt sitten virallisesti asun täällä. Apua. Osoitteenmuutos olikin hoidettu samalla kun henkilönumeron hakeminen, joten sitä ei enää erikseen tarvinnut tehdä. Sain enimmäisen kirjeeni Suomesta, joten homma toimii. Verovirastossa sanottiin, että minun kannattaisi hankkia ruotsalainen henkilökortti. Se taitaakin sitten olla seuraava hoidettava asia. Perjantaina kävimme myös ilmoittamassa, että minunkin nimeni tulisi oveen. Eilen se toteutui, ja nyt ovessamme lukee kaksi nimeä. 


Tänään eräs asunnonvälittäjänainen tuli kotiimme tekemään asunnosta hinta-arvion. Hän puhui todella paljon, vaikeita sanoja ja nopeasti, joten välillä oli vaikea ymmärtää mitä hän sanoi, mutta uskon kuitenkin ymmärtäneeni oleellisimmat asiat. Ja tietysti poikaystäväni täsmensi myöhemmin, jos jotakin en ollut ymmärtänyt. Ihan mielenkiintoista, saa nähdä, mikä on lopputulos.

Olen kohta ollut täällä kaksi kuukautta. Se ei ole vielä aika eikä mikään. Fiilikseni heittelevät yhä toisinaan laidasta laitaan, sillä tämä "tekemättömyys" alkaa turhauttaa. Ja turhautumistani tulee välillä purettua tietenkin siihen läheisimpään henkilöön eli poikaystävääni. Mutta eihän se hänen syynsä ole. Nyt pitäisi vain keskittyä elämäni rakentamiseen täällä. 

Siitäpä mieleeni tulikin, että eilen katselin työpaikkoja netistä. Yritin etsiä kaikkea mahdollista, myös josko löytyisi jotakin, jossa voisi puhua suomea. Löytyihän sieltä aika monta paikkaa, jotka kaipailivat suomen kielen taitoista, mutta lähinnä asiakaspalveluun tai puhelinmyyntiin. Minulla ei ole niistä juuri minkäänlaista kokemusta, ja työpaikan vaatimukset tuntuivat melko kaukaisilta minulle. Minulle kelpaisi oikeastaan mikä tahansa työ, näin alkuun, kunhan taitoni ja osaamiseni sopisivat työn kanssa edes jotenkin yksiin. Kieli on edelleen esteenä sille, etten vielä voi hankkia haluamaani työpaikkaa. Täytyy sanoa, että alkoi turhauttaa koko asia.

Mutta täytyy ajatella positiivisesti, tai ainakin minä yritän. Kyllä tämä tästä vielä! Kyllä minä opin! 

Toivotan mitä parhainta keskiviikon jatkoa kaikille! :) 
Ps. Kuvissa on muutamia minun lempisisustustavaroitani.


4 kommenttia:

  1. Haha, enpä tiennyt että meille ruotsinsuomalaisille on oikein oma päivä! Pitää laittaa kalenteriin ylös niin voi ens vuonna juhlia. ;)

    Tsemppiä asuntoesittelyihin ja työpaikan hakuun. :) ja henkilökortti kannattaa hommata, saa huomattavasti helpommin paketit postista jne jos on ruotsalainen kortti. Itse hommasin pankin kautta Id kortin, maksoi 400kr.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah enpäs tiennyt minäkään aiemmin! :) Kiitos tsempeistä ja kortti tuli hommattua myös. :)

      Poista
  2. Onnea ruotsinsuomalaistumisesta! :D

    VastaaPoista